NEUVOSTO-WENÃJÃLTÃ KAUHEITA:
Porvaris ja sos.dem sanomalehdistö on
levitellyt kauheita tietoja siitä miten Neuwosto-Wenäjällä terrorisoidaan talonpoikia
maatalouskollektivisoinnin yhteydessä. Mutta totuus on se, että
maatalous-kollektiivisointi on ollut ensimmäisiä kysymyksiä Neuwostoliiton maatalouden
parantamisessa. Kommunismin Aapinen -nimisessä kirjassa sanotaan: Neuwostotilat woiwat
wastaisuudessa kaswaa ainoastaan niiden maiden kustannuksella, jotka nyt seisovat
tyhjänä syrjäseuduilla, tai niiden maiden kustannuksella joita raivaustietä (s. o
parantamisella, puhdistamalla , kuiwaamalla, j.n.e) woidaan ottaa viljelykseen. Mitä
meidän koko maatalouteemme tulee, niin tämä talous woidaan muuttaa sosialistiseksi waan
silloin, kun sosialisoimisen tietä kulkee talonpoikaiswiljelys. Neuwostotiloille
talonpojat tulevat oppimaan suuren yhteistalouden edut. Näitä etuja he voivat taas
saawuttaa itselleen ainoastaan yhtymällä kommuuneiksi ja työkunniksi(artteleiksi)
Tämä siis selvästi osoittaa mihin Neuvostoliitto pyrkii maatalous-kollektiivisoinnilla.
tahdotaan talonpoikain tiivistä yhdistämistä, ei ainoastaan työntekoa vaan myöskin
jakoa ja towerillista elämä warten.
Imperialistinen sota on tehnyt tuhoisaa jälkeä
Neuwosto-Wenäjällä, kapitalististen maiden, enemmän tai vähemmän, tekemä sabotaasi
waikeuttaa koneiden ym saantia ulkomailta. Ja koska ei wielä maanviljelyuskoneiden
rakentamiseen Wenäjällä ole tyydyttänyt kotimaista kysyntä. Nyt tiedämme että
nämä y.m esteet owat suurena haittana. Tämän tietä myöskin maailman kapitalistit ja
käyttävät tilaisuutta hyväkseen. Ne koettavat käyttä samanlaistawahingonteko
taktiikkaa ja provosointia, Wenäjän maatalouskollektivisoinnissakin, kuin n.k
Teollisuuspuolueen eli Ramsinin jutussa tuli ilmi. Mutta tässäkin he ehdottomasti
tulewat häviämän. Maailman proletariaatti tulee puolustamaan viimeiseen veripisaraan
asti Neuwostoliittoa jalossa tehtävässän. Lahtarien kömpelöt sanomalehtisepustukset
eivät saa aikaan pienintäkän muutosta Suomenkaan työväestön keskuudessa, vaan se
tulee seisomaan taisteluasenteessa Neuvostovallan puolesta.
Meidän jokaisen työläistowerin täytyy tehdä
itsellemme selwäksi että olemme kommunistia ja tuemme kaikintawoin wallankumouksellista
toimintaa. Meidän toimintamme perustuu marxsilais-lenininiläiseen kansainvälisen
luokkataistelun pohjalle. Me emme saa wärinkäsittä, eikä väristellä noita
märitelmiä, waan ne täytyy tulkita oikein ja myöskin oikein käytännössä toteuttaa,
siinä muodossa kuin tuo ukko Lenin on tahtonut sanoa. Useinkin tahdotaan wärinkäyttä,
tai sitten ei oikein olla warmoja Leninin ohjelmasta ja märitelmistä. Meidän tulee
muistaa hänen sanansa, tilanne muistuttaa juuri tällaisen tilanteen johdosta sanoo
Lenin: sorrettu luokka, joka ei pyri oppimaan aseiden käyttöä, omistamaan aseita,
ansaitsisi tulla kohdelluksi orjien tawoin. Emmehän me woi, ellemme muutu porwarillisiksi
pasifisteiksi, opportunisteiksi, unhoittaa että, että elämme luokkayhteiskunnassa. Ja
että siitä ei ole muuta ulospäsyä kuin luokkataistelu ja hallitsewan wallan
kukistaminen, tunnuksemme tulee olla: proletariaatin aseistaminen, woittaakseen
pakkoluowuttaakseen ja riisuakseen porwariston aseista, wasta sen jälkeen, kun
proletariaatti on riisunut porwaristin aseista, woi se pettämättä
maailmanhistoriallista tehtäwänsä, heittä romukasaan kaikki aseet. Ja epäilemättä
proletariaatti sen tekeekin. Mutta wasta silloin, ei suinkaan aikaisemmin. Tämä on
meidän ihanteemme. Meidän ohjelmaamme kuuluu: aseistaa työväenluokka, koota ne
punaiseen armeijaan, puolustamaan itseän nykyisen yhteiskuntajärjestelmän aikana ja
valmistautumaan murskaamaan kapitalistisen sortojärjestelmän ja luomaan tilalle
työväenluokan diktatuurin, joka takaa rauhallisen sosialismin rakentamisen. Tämä
kaikki perustuu myöskin rautaisen kurin pohjalle. Meillä ei ole waraa leikkiä
wallankumouksella. Meidän täytyy tiivistä ja laajentaa rintama. Rohkaista tovereitamme.
Pelkuruus ja sanahelinät pois, jos aiotaan raiwata tietä sosialismiin. Muistettakoon ja
otettakoon oppia vuoden 1918. tehtäköön joukoille selwäksi sos.demien katala petturuus
ja wahingoittawa kansanwallan ihailu. Syrjäytettäköön opportunistiset ainekset.
Jätettäköön rauhalliset sielut. Kaikki nämä ovat haittana luokkataistelussa. Taaskin
voimme sovelluttaa Leninin sanat: sellaiset ainekset jotka tawalla tai toisella,
wastustawat aseellista toimintaa, owat porwariston apureita, ja ne owat sälimättä
heitettäwä proletariaatin riveistä ulos, wihollisen leiriin. Niin myöskin työwäestö
tulee tekemän. Nyt ei kysytä haawemieltä, ei unia, ei utuja, wan toimintaa. Emme saa
tuudittautua fraasien ja sireenilaulujen unelmiin. Meidän täytyy walsmistautua, ei
mihinkän muuhun kuin, kuin weristä kansalaissotaa warten. Joka ei tätä toimintaa
hyväksy, waan halweksii, ja wäheksyy, se ei ole kommunisti, sen täytyy wielä oppia,
hankkia aatteen tuntemusta.
NUORISO RIWIT KUNTOON!
Lahtarien wiimeaikaiset hyökkäykset
työväenluokan kimppuun owat todistaneet, etteiwät riwimme ole läheskän sellaisessa
kunnossa kuin pitäisi olla. Peräntymiset ja taistelukyvyttömyys on ollut hawaittawissa.
Lahtarisuomen wirkawallan ja lapualaisten roswojoukkojen hyökkäykset owat antaneet
meille katkeria kokemuksia, mutta samalla opetusta ja wakawan kehoituksen riwiemme
tarkistamiseen, walmistamiseen ja taistelukuntoon järjestämiseen on nyt tärkeämpi kuin
koskaan aikaisemmin, sillä tästä riippuu, jatkammeko peräytymistä, wai lähdemmekö
kulkemaan nopein askelin eteenpäin, kohti lopullista voittoa.
Riwien kuntoon laittaminen on työwäenluokalle
elämän ja kuoleman kysymys. Siksi on kuumeisella kiireellä ryhdyttävä kokoamaan
riwejän työväen ja ennen kaikkea sen vallankumouksellisen nuorison ja sitten
pättävän taisteluun wihollistamme wastaan. Wihollisemme ei tehoa parlamentaarisen
keinot, wastalauseet eiwät merkitse mitän, oliwatpa ne kuinka jyrkkäsanaisia tahansa ja
olipa niitä kuinka paljon tahansa. Taistelua woidaan käydä wain fyysillisillä woimilla
aseellisen taistelun muodossa. Meillä on paljon woimaa, ainoastaan järjestettyä voimaa
meiltä puuttuu. Nyt on korkea aika ryhtyä järjestämän voimiamme. Niin kauan kuin emme
osaa järjestä voimiamme käyttä wihollinen niitä hywäkseen meitä wastaan.
Työwäenluokan wallankumouksellisen nuorison tulee ottaa, mitä pikemmin, sen parempi,
käytännössä ratkaisewa askel, riwiensä kuntoon laittamiseksi. Se on tämän hetken
kysymys. Sillä Suomen porwaristo parhaillaan kuumeisella kiireellä, intohimoisesti,
walmistautuu sotaan Neuwostoliittoa wastaan, muiden imperialististen vwaltioiden kanssa,
kuten tällä Wallenius-juttu ja Wenäjällä n.k Teollisuuspuolueen juttu selvästi
todistawat. Sen takia Suomen porwaristo koettaakin lyödä maahna koko työwäenluokan,
tehdä siitä wastustuskyvytön. Wallankumouksellinen nuoriso joutuu kowalle koetukselle.
Se ei tahdo wuodattaa wertaan lahtariarmeijan riweissä
Siksi on sytyttänyt
tulen tämän mädän yhteiskunnan alle. Meidän
tehtäwämme on edistä tätä paloa, se on : edistä tämän järjestelmän
rappeutumista. Samalla meidän tulee jatkuvasti koota uusia woimia riweihimme ja kaswattaa
niitä, jotta woimme käytännössä toteuttaa oppi-isämme lause: imperialistien sota
muutettawa kansalaissodaksi. Olkoon tämän hetken tunnuksemme: RIWIT KUNTOON!
TYÖTTÖMYYS JA KURJUUS:
Sanotaan että työttömyys on olennainen ilmiö
kapitalistisessa yhteiskunnassa. Ja tämä fraasi on osoittautunut tähän päiwän asti
todeksi. Eikä meillä olekkaan erikoista wastaan wäittämistä. Mutta toinen kysymys on
se, saako tämä ilmiö aiheuttaa kurjuutta ja nälkäkuolemia. Ei. Sitä se ei saa
tehdä. Se ei saa työläisarmeijan jäseniä, kehdosta hautaan, pitä nälässä ja
kurjuudessa, kuten tähän asti on tapahtunut. Meillä on korkea aika ryhtyä, tällaista
ihmisyydestä poikkeawaa menetelmä vastustamaan. Työwäestö on tähän asti saanut
kokea nälkä ja kurjuutta työttömyyden takia. Porwariston eläessä loistossa ja
hekumassa, riistämällä työläisiltä leiwän. Työttömyyttä wastaan on työväestö
taistellut epätoiwoisesti. Työväestö on rukoillut ja pyytänyt porwaristolta apua,
vähän siedettävämpä olotilaa. Mutta kaikki on kaikunut kuuroille korwille. Porwaristo
ei ole ottanut huomioon nälkäisten walituksia ja awunhuutoja. Sos. demit owat luvanneet
seitsemän hywä ja kahdeksan kaunista ja kehoittaneet odottamaan j.n.e. Työväestö itse
on perustellut epätoivossaan awustusjärjestöjä ja monenlaisia muita keinoja joilla se
on uskonut woiwansa edes jonkunverran liewentä omaansa ja toweriensa kohtaloa. Nyt Suomen
porwaristo tämän wiimeisekin toiwon kieltänyt ja hajoittanut awustusjärjestöt.
Työttömien armeija lisäntyy. Kurjuus on huutawaa. Valon pilkkuakaan ei näy mistän.
Tilanne ei näytä paranevwan, waan synkkenee yhä.....Eikö jo olla kyllin odotettu ja
toiwottu. Wieläkö pitä kärsimysten kauheudet tulla selwemmin näkyviin. Eikö wielä
ole tarpeeksi kurjuuden ja nälkäkuoleman uhreja haudattu. Kärsimysten maljan pitäisi
jo olla kukkurallaan. Eikö jo työläiset huomaa että ruikuttamalla ja pyytämällä
wain kurjuus lisäntyy, nälkä yltyy. Ja tilanne kiristyy. Hyvät työläistoverit!
Herrat lihoowat kun työläiset laihtuwat. Eikö ole kohtalon iwaa että työläisiä
kuolee nälkän täysinäistenkin wiljamakasiinien äreen. Sanotaan että se on anarkia,
jos nälkäinen ottaa leipä syödäkseen, siitä mihin se on leiponut. Mutta eikö se ole
anarkia kun annetaan yhteiskunnan jäsenien kuolla nälkän ja kurjuuteen. Nälkäisten
esiintyminen ei ole anarkiaa, waan olemassaolon taistelua. Olkoon nälkäisillä oikeus
ottaa leipä syödäkseen; omia leipomiaan. Jos lahtarit tuovat kuularuiskunsa, niin
muistettakoon että parempi kuolla kunnialliseen kuoloon kuin elämä kapitalistisessa
yhteiskunnassa. Ruikutuksen aika on jo ohi. Nälkäisten watsaa ei täytä kauniit
lupaukset, eikä fraasit. On keksittävä sellaisia keinoja jotka todella tuottawat
tuloksia. Uhreja emme saa peljätä, sillä hivuuttawa nälkä on niellyt jo miljoonia.
Tämän, ei hetken, eikä tunnin, waan minuutin
termi on : YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN PUOLESTA:
TAISTELLESSAAN PORWARISTOA WASTAAN TYÖLÄISET
EI WOI MUUTA MENETTÄÄ KUIN KAHLEENSA:
____________________________________________________________________
SUOMEN PUNAISTEN RINTAMAMIESTEN LIITTO
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
N 4
1930
Hinta Smk 2;- kpl.
SUOMEN VALLANKUMOUKSELLINEN TYÖVÄESTÖ :
Vuodet ovat vierineet, ajanjaksot vaihdelleet.
Työväestöllä sama kurjuus ja kärsimys. Aijoimme sen v.1918 poistaa. Se epäonnistui.
Taas on tilanne uhkaava. Elämme verisen kansalaissodan kynnyksellä. Fascismin riettaat
joukot liikehtivät. Terrorisoivat työväenluokan jäseniä. Fascistinen hallitus ei
suojele, vaan päinvastoin kuristaa terrorin uhriksi joutuneita työläisiä. Hallitus
lakeja muuttamalla, virallistuttaa terroria, jota lapualais-roistot, yhdessä
sosiaalifascistien kanssa harjoittavat.
Työväestö ei kauaa tällaista voi kestä.
Siksi on ryhdyttävä ajoissa puolustus toimiin. Ei riitä, että meillä on
suurijäsenlukuinen järjestö. Sen täytyy olla selvillä luokkataistelusta. Tietoinen
vallankumousjoukko. Sen täytyy olla tietoinen aseellisen taistelun merkityksestä ja
oppia niitä käyttämän. Työväestön tulee kasvattaa ja kehittä itseän aktiivista
vvallankumoustaistelua varten- Suomen Punaisten Rintamamiesten liitto, pyrkii ja tahtoo
toimia siihen mitä edellä on sanottu. Ja kehoittaa kaikkia vallankumouksellisia
työläisiä, sukupuoleen katsomatta, liittymän, neljä henkilöä käsittäviin ryhmiin
ja näin liittymän S.P.R.L:n jäseniksi. Nykyinen tilanne vaatii sitä. Tällä hetkellä
Suomen työväenluokka huokaa, verisen fascistisen hallitusvallan ikeen alla. Ja ovat
lapualaisten rosvojen ja ihmisräkkäjien terrorin alaisena. Vaikkakin kaikki näyttä
synkältä ja toivottomalta, on meidän siitä huolimatta toimittava. Meidän on
kestettävä vihollisen iskut ja lyötävä ne kymmenkertaisesti takaisin. Ja siihen ei
pysty hajanainen ja tiedoton joukko. Siksi on meidän valmennettava joukkoamme. Kehittä
siitä rohkea vallankumouksen soturijoukko, joka ratkaisevalla hetkellä kykenee lyömän
vihollisensa. Sillä me elämme ratkaisevan taistelun kynnyksellä. Ja sen täytyy olla
viimeinen. Myöskin on joukot totutettava rautaiseen kuriin, se on ehdoton, sotilaallisen
kasvatuksen ehto.
Mutta ei riitä, että joukot kasvatetaan ja
kehitetän vallankumoustaistelun varalta. Meidän on pakko puolustautua nykyisenkin
yhteiskuntatilanteen aikana Fascistien roistolaumoja, ohranan riettaiden agenttien ja
provokaattorien ilkeitten joukkojen riehuessa. Näitä varten on työväestön myöskin
varustauduttava ja sentähden on jokaisen työläisen hankittava, vaikkapa
yksinkertaisinkin ase, että vaaran tullen voi puolustautua, sästyä suurimmilta
kidutuksilta ja räkkäyksiltä, sekä säilyttä henkensä.
S.P.R.L.
P.E.
_________
Usein on lausuttu että viimevuosien aikana on
työväestöllä, tässä maassa ollut muka parempi olo, kuin esim. ennen maailman sotaa.
Täytyy myöntä, että se olennaisesti, on jonkuverran parempi ollut. Ainakin suuremmissa
teollisuuskeskuksissa ja kaupunkeissa. Rakennusalalla on ollut hyvät konjunktuurit.
Siitä on johtunut että tehdasteollisuudessa on ollut kilpailua. Näin ollen
työntekijäin kysyntä on ollut myöskin huomattavaa. Ja silloin kuin työnantajat(=
kapitalistit) tarvitsevat työntekijöitä, täytyy heidän jonkunverran ottaa huomioon
työntekijäin vaatimuksetkin. Kun työntekijöillä on ollut riittävästi työtä, on
heidän toimeentulonsakin ollut parempi. Työläisillä on ollut ostokykyä. Se koskee
silloin maatalouteen, maataloustuotteet menevät kaupaksi. Ulkomaan kauppa, vienti ja
tuonti on vilkasta myöskin ollut. Nämä ovat olleet etupässä ne tekijät mitkä ovat
työläisten asemaan vaikuttaneet, että se on näyttänyt paremmalta. Ja näistä tulee
riippumaan työläisten asema edelleenkin, niinkauan kuin kapitalistinen
riistojärjestelmä kestä. Sellaisina aikoina, jolloin kapitalismille on tuotannonalalla
paremmat riistämisen mahdollisuudet, täytyy sen antaa työntekijöillekin vähän arvoa
ja toiminnan mahdollisuuksia. Sillä kapitalismin riistämishalua vastaan ovat
työntekijät pakoitetut taistelemaan, koska muuten se riistäisi koko voitto-osinkon
sälimättä. Vaikkakin viimevuotdet on työläisillä ollut jonkinverran parempi
taloudellisesti. Ovat työläiset, siitähuolimatta saaneet kokea
työnantajien(=kapitalistien) röyhkeyttä ja sortoa. Se on pakoittanutkin työläiset
vastataisteluun. Joukkotoiminnalla ovat työläiset voineet estä
työnantaja-kapitalistien liiallisen riiston. Siitä on johtunut että työläisten asema
on, olennaisesti näyttänyt paremmalta. Vaikka tosiasiallisesti, työväestöä on
painanut sama sorto ja kurjuus, joka vuosiaja ajanjaksoja on rasittanut. Se, että
työläisillä on ollut ammatilliset, taloudelliset ja poliittiset julkiset järjestöt,
ei suinkaan merkitse että sitäkän, että työläiset olisivat saaneet pienemmän
voitollisen otteenkaan. Jos työläisillä on ollut vapautta julkiseen
järjetötoimintaan, niin sen on myöskin tiennyt porvaristo ja se on lujittanut
valta-asemaansa. Ja vain rauhoittaakseen työväestöä se on suonut heille hieman
toimintavapautta. Mutta samalla käyttänyt tilannetta hyväkseen. Siis tulemme siihen
lopputulokseen, että viime vuosien "hyvistä ajoista" on hyötynyt vain
porvaristo. Huomaamme siitäkin, että nyt kireän ajan, osittaisestikin sattuessa,
porvaristo on tukehduttanut koko työväen julkisen toiminnan, koska se käy sille
vaarallisemmaksi kriisiaikana. Todellisuus siis on, että työväestöä, vuosisataisesta
sorrosta ja kurjuudesta, ei poista muu kuin "tykki" kuvaannollisesti sanottuna.
useimmin kuin kerran on todistettu että tämä kapitalistinen järjestelmä pysyy
pystyssä pistimillä. Useammin kuin kerran on myöskin vakuutettu, että sitä ei voida
muuttaa sosialistiseksi, muilla keinoin kuin pistimillä. Ja se onkin vallankumouksen A.
ja O. muut keinot vallankumouksen toteuttamiseksi ovat "ideoita" jotka
työntävät kauemmaksi aikaa työväenluokan voitosta.
VIRHEISTÄ JA KIIPEILYSTÄ :
Aktiivinen luokataistelija, joutuessaan
taistelemaan nykyisessa yhteiskunnassa porvaristoa vastaan, joutuu tekemän virheitä,
periaatteellisiakin virheitä. Mutta sananlasku sanoo; joka toimii se voi tehdä
virheitä. Joka ei mitän toimi ei se voi edes virheitä tehdä. Sillä kenellä on
taisteluhalua, se ei voi olla toimetonna, eikä myöskän voi vältää virheitä. Mutta
joka rehellisesti virheensä tunnustaa, kun selvästi osoitetaan ja toverit ketjussa
huomauttavat, se on rehellinen luokkataistelija. Mutta joka ei osaa katsoa ketjuun, vaan
huhkii omilla mielijohteillaan, niin ehdottomasti tekee ainakin suuri vaara on tehdä
silloin virheen. Ja menettä luottonsa toveriketjuun. Meillä on ollut ja pyrkii olemaan
kaikenlaisia kiipeilijöitä, jotka eivät kuuntele joukkojen mielipidettä, vaan omaa
etuaan tavoitellen, suulakkaasti pyrkivät johto ja muihin leipäpaikkoihin ja sitten
tilanteen sattuessa ovat valmiit menemän vaikka vihollisen leiriin. Tällaiset kyllä
senjälkeen huomataan, mutta se on myöhäistä. On myöskin intoilijoita, jotka
itetietäväisisesti kaikista asioista intoilevat ja ovat valmiit vaikkaminkälaisin
keinoin viemän asiansa perille, huolimatta asiassa oikeudenmukaisuudesta ja
periaatteellisuudesta. Tällaiset ovat vaarallisia. Sellaisten toiminta muodostuu
provokationiksi. Liiallinen intoilu muodostuu myöskin väsymykseksi. Tämän saimme
havata selvästi, silloin kun lapualaisten liikehtiminen alkoi. Meillä oli johtavassa ja
edustavassa asemassa olevia henkilöitä jotka jättivät paikkansa, heittäytyen
rauhalliseen lepoon. Nämä eivät olleet vakaumuksellisia luokkataistelijoita, vaan
kiipeilijöitä, jotka viime vuosien aikana olivat omaa etuaan tavoitellen keplotelleet
"leipäpaikkoihin" ja luulivat että tuota "kultaista aikaa" kestäisi
kauemminkin. Lapualais-roistot kyllä seuloivat nämä kyllä vähiin, siitä huolimatta
tahtoo nykyisessä illegaalisessakin toiminnassa esiintyä tällaisia. Joko nimellisen
kunnian taikka suorastaan ohranoimis tarkoituksessa, muuta mahdollisuutta ei luulisi
olevan. Tällaista henkilöä on tarkasti pidettävä silmällä. Seurattava sen
toimintaa. Todellinen mielipide saatava selville. Henkilön kykeneväisyys mitattava ja
sen luotettavuus varmennettava. Näin kun asetamme epäilyttävän henkilön
"kiirastuleen" niin vähemmän tapahtuu pettymyksiä. Johtavilta paikoilta
intoilijat , hoipertelijat, väsyneet ja kiipeilijät pois. Tällaiset johtajat ovat
vaarallisia ja haittaavat luokkataistelutoimintaa. Loppujen lopuksi voivat ehkä
pettäkin.
Rintamamies.
MENESTYKSELLINEN TAISTELU EDELLYTTÄÄ LUJAA,
SELVÄÄ, PÄÄMÄÄRÄTIETOISTA JOHTOA:
TYÖLÄISNUORISO TAISTELURINTAMAAN :
Kaikissa maissa käyt työväenluokan ja
porvaristoluokan välillä keskeytymätön taistelu aatteelisesta vaikutusvallasta
nuorisoon ja sen valtaamiseksi. Niinpä Suomessakin on porvaristolla kaikenlaiset
menettelyt ja keinot joilla se koettaa vetä nuorisoa palvelemaan omia tarkoituksiaan.
Kouluissa ja muissa sivistyslaitoksissa koetetaan kasvattaa nuorisoa
isänmaallis-hengessä. Että siitä aikuiseksi varttuessaan tulisi oikea
isänmaanpuolustaja. Ellei oppilas hyväksy tällaista kasvatus-oppia, tai jos oppilas on
työväenluokan kasvatti, niin häntä aletaan epäilemän kommunistiksi ja vainotaan ja
onpa tapahtunut että eroitetaankin, ainakin ylemmissä kouluissa on näin
tapahtunut.(Näykin ja Tuomisen juttu todistavat) Vielä on monta muuta keinia joilla
porvaristo koettaa kasvattaa ja kehittä nuorisoa nykyisen järjestelmän kannattajiksi.
Lapualais-liike, joka on ihmisräkkäjistä kokoonpantu, on ottanut ohjelmaansa myöskin
koulujen ja sivistyslaitosten järjestämisen. Sen tietä silloin millaiseksi muodostuvat
nämä laitokset, kun tällaiset huligaaniainekset alkavat märäillä. Joku aika sitten
saivat työläisnuoret omakohtaisesti kokea tämän "liikkeen" moralista.
Viettäessän rauhallista toveritilaisuutta Lapualla, nämä "kannibaalit"
hyökkäsivät työläisnuorten kimppuun, repivät ja pahoinpitelivät. Ja hallitus suosii
tällaista "kansanliikettä". Voivatkö työläisnuoret puolustaa tällaista
hallitusta. Ei. Koska se puolustaa väkivaltaa. Senvuoksi vallankumouksellisen
työläisnuorison on noustava taistelemaan tällaista järjestelmä vastaan, lopettamaan
lapualaisten nimellä riehuvan fasismin ja hävittämän koko lahtarivallan. Mutta
nykyisenäkin aikan, ei tiedä milloin tullaan ja rikotaan kodin rauhaa, tai kadun
turvallisuus. Tällaista hulikaanimaisuutta vastaan täytyy myöskin valmistautua
vastatoimenpiteisiin. Joukkotoiminnalla parhaiten voidaan suojata yksilöitäkin.
Joukkotoiminnassa on neuvokkuutta ja rohkeutta. Suomen Punaisten Rintamamiesten liitto on
perustettu työtätekevän luokan ja sen nuorison puolustamiseksi, kun myöskin koko
porvarillisen valtakoneiston muuttamiseksi sosialistiseksi. Siksi se kutsuukin kaikkia
vallankumouksellisia työläisnuoria riveihinsä. Että olisimme valmiit, kun aika kutsuu.
Nuori Vesa.
JOS AIKUISTEN TYÖLÄISTEN ASEMA KAPITALISMIN
AIKAN ON TAVATTOMAN RASKASTA; NIIN TYÖLÄISNUORISON ASEMA ON AIVAN SIETÖMÄTÖN :
MIKÄ ON SPRL:n tarkoitus.
Vuosien 1920-1928 välisenä aikana oli Suomen
työväenluokalla jonkunverran siedettävämmät olot. Taloudellinenkin asema oli parempi.
Järjestötoiminta oli korkealla j.n.e . Työläisillä oli olosuhde välttävä. Se
eleili päivän kerrallaan, ajattelematta tulevaisuuttaan. Työväenjärjestöjen johtoon
oli kiipeillyt lurjuksia ja pelkureita, sekä oman onnen tavoittelijoita, jotka antoivat
"palttua" koko työväenliikkeelle, kun vaan itse elivät hyvin. Kun sitten
alkoi n.k lapualaisliike, ottivat nämä "johtajat" pakomatkan, toiset
hyppäsivät hädissän sos.dem. leiriin, toiset joko suorastaan porvarien syliinn, tai
jäivät lepämän laakereilleen. Parhaimpien joutuessa jo alussa Tammisaareen. Joukot
jäivät ilman johtajia. Hajanaisin rivein se huokaili ja seisoi, kuten Hamlet, ajatellen
:ollako, vai ei olla. Syytöksiäkin sateli, mutta ei saatu toiminnan pästä kiinni.
Vihollinen oli saanut pienen sekaannuksen aikaan. Viime syksynä jotkut toimeliaimmat
ajattelivat S.P.R.L:n perustamista. Ja niinpä Kolmannen Internationaalin pätösten ja
sessain jälkeen, perustettiinkin yllämainittu liitto. On kuulunut että se olisi
oppositiojärjestö S.K.P:tä vastaan. Sitä se ei ole, vaan päinvastoin tahtoo tukea ja
turvata kom.puoluetta toiminnallaan vointinsa mukaan. S.P.R.L:n tarkoitus on toimia
Marxilais-Leninismin kansainvälisen vallankumous-systeemin mukaan. Koota joukot
puolustustaisteluun porvariston aseistettuja luokkkakaarteja vastaan. Sekä valmistautua
vallankumoustaisteluun kapitalistiluokkaa vastaan. Tätä tehtävä varten se pyrkii
antamaan sotilaallista
joukkoja varten, johon vaatii jo, kutakin
yksilöäkin, itsesäilytysvaistokin. S.P.R.L:n toiminta ja tarkoitus on kirjaimmellisesti
lyhyt ja yksinkertainen. Mutta käytännössä pitkä ja monimutkainen, sekä rohkeutta
kysyvä. Senvuoksi on se omaksunut myöskin rautaisen kurin. Sen puitteissa se aikookin
viedä toimintaansa eteenpäin. provokaattoreille ja ohranoille ei ole tilaa riveissämme.
Tietäen siis, että tällainen järjestö on
ehdottoman tarpeellinen työväenluokan vapautukselle, on S.P.R.L lähtenyt viemän
toimintaansa eteenpäin ja kutsuu kaikkia todellisia vallankumouksellisia taistelijoita
riveihinsä.
TAISTELUJÄRJESTÖJEN TEHTÄVÄ ON OIKEAN
KÄSITYKSEN LEVITTÄMINEN ASEELLISESTA KAPINASTA KANSANJOUKKOJEN KESKUUTEEN:
